Teksti Matti Nilsson
Järvemme voi hyvin, mutta ei erinomaisesti. Tavoitteena onkin säilyttää vähintään nykyinen järven puhtaus ja luonnonmukaisuus tuleville sukupolville. Vakituisten ja vapaa-ajanasukkaiden sekä eri yhteisöjen yhteistyö ja sitoutuminen näihin tavoitteisiin on ratkaisevan tärkeää tavoitteiden saavuttamiselle, alueen elinvoimalle, houkuttavuudelle ja ihmisten viihtyvyydelle.
Vesijako on karu järvi, jonka valuma-alueella on vähän maataloutta ja teollisuutta. Vesi on aikojen saatossa muuttunut kirkkaasta lievästi humuspitoiseksi johtuen mm. valumavesien määrästä ja laadusta. Järven selkävedet ovat kirkkaammat, mutta erityisesti matalissa laskuojalahdissa rusehtavaa. Rankkasateet ja lumien sulamisvedet lisäävät ojien kuljettamaa humuspitoista vettä. Se saattaa ilmetä keväällä hetkellisesti jopa selkävesien rusehtavuutena.
Virallisen luokituksen mukaan järvemme veden laatu on hyvä. Määritys on tehty valtakunnallisesti vuosina 2012-2019 aikana kerättyjen aineistojen pohjalta. Myös suurin osa järveemme vaikuttavien yläpuolisten vesistöjen veden luokitus on hyvä tai erinomainen, kuten esim. järveemme laskevan Vehkajärven vesi. Sama hyvä veden laatu koskee laajasti ottaen koko Päijänne-vesistöä. Luokitus tehdään 5 vuoden välein. Suomen pintavesien tilaa voit tarkastella Ympäristöhallinnon Vesien tila-karttapalvelusta (tästä).
Vesjjaon luonnonhoitohanke
Suojeluyhdistyksen kokouksessa vuonna 2001 otettiin tavoitteeksi vähentää järveen johtavien laskuojien kuljettaman humuksen ja ravinteiden määrää ja estää mm. lahtien rehevöityminen. Toimenpiteeksi valittiin veden virtausta hidastavien humusta ja ravinteita keräävien laskeutusaltaiden rakentaminen laskuojien varrelle. Suojeluyhdistyksen aloitteesta vuonna 2019 käynnistetty yhteistyö Metsäkeskuksen kanssa johti vihdoin suureen laskeutusallashankkeeseen. Nyt runsaat 20 allasta ja niiden huoltoväylät ovat valmiit.
Lue luonnonhoitohankkeen valmistumisesta (tästä). Luonnonhoitohankkeen toteutuksesta ja toimenpidekohteisiin kartalla pääset tutustumaan (tästä).
Laskeutusaltaiden huolto ja kunnossapito jäävät yhdistyksen vastuulle. Yhdistyksen hallitus aloittaa huollon toteuttamisen ja rahoittamisen suunnittelun vuoden 2023 aikana. Laskeutusaltaiden vaikutuksesta järveen kulkeutuvan humuksen kertymään ei vielä tiedetä. Kertymän seurantaan pyritään löytämään taloudellisesti järkevä ratkaisu.
EU määrittää kansalliset vesienhoidon kokonaistavoitteet
Kansallisen vesienhoidon tavoitteena on, ettei pinta- ja pohjavesien tila heikkene ja että vesien tila on vähintään hyvä. Tätä työtä ohjaa EU:n vesipuitedirektiivi ja siihen perustuvat jäsenvaltioiden vesienhoitosuunnitelmat. Niiden rinnalle on suunnitteilla EU:n ennallistamisasetus, joka velvoittaa jäsenmaat palauttamaan luontoalueita kohti luonnontilaa. Valtaosa toimista kohdistuu sisävesiin. EU:n vesipuitedirektiiviin voit tutustua (tästä).
Yhdistyksemme on toimintansa alusta lähtien tukenut em. tavoitteiden toteutumista.
Toimenpiteitä järvialueen suojelemiseksi
Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä järvialueen säilyttämiseksi mahdollisimman luonnontilaisena. Osa esitetyistä toimenpiteistä voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä ja osa toimenpiteistä vaatii vuosien työtä toteutuakseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaatii myös rahallista panostusta. Toimenpiteiden toteutusmahdollisuuksia ja aikatauluja arvioidaan eri yhteistyötahojen kanssa vuosittain ja järvivision päivityksen yhteydessä noin 5 vuoden välein.
Esitetyt toimenpiteet toimivat pohjana vuotuisille toimintasuunnitelmille:
- Asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajanasuntojen jätevesipäästöjen vähentäminen
- Maa- ja metsätaloudessa syntyvien päästöjen vähentäminen
- Seurataan maatalouden eloperäisten ja ravinnepitoisten aineiden levittämistä rantapelloille ja ollaan tarvittaessa yhteydessä levittäjiin ja viranomaisiin
- selvitetään valmistuneiden laskeutusaltaiden huoltovastuut, kertyneen laskeumalietteen ruoppausmenetelmät, lietteen sijoitusmahdollisuudet, kuten maastoon levitykseen
- selvitetään toimenpiteiden rahoitusmahdollisuudet
- Järven vedenkorkeuden turvaaminen ja säännöstelyn parantaminen
- Sumperinojan ennallistamisesta on jouduttu luopumaan Hämeen ELY-keskuksen todettua, että Itä-Suomen ympäristölupaviraston mukainen pohjapadon minimikorkeus on toteutettu.
- Jatketaan selvitystyötä Vehkajärven ja Vesijako-järven vedenkorkeuden säännöstelyn yhdistämisestä ja yhteisestä seurannasta yhteistoiminnassa viranomaisten ja asianomaisten osakaskuntien kanssa.
- Haitallisen kalakannan (esim. särkikalat) rajoittaminen ja kalaistutukset
- seurataan tilannetta ja tehdään yhteistyötä osakaskunnan kanssa
- osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kustannuksiin
- Vesiliikenne
- Jatketaan karikkojen varoituspoijujen hankintaa ja ylläpitoa
- Kehitetään vesillä liikkumista ja käyttäytymistä koskevien suositusten esittelyä kotisivullamme jokamiehen oikeuksien pohjalta
- Suositellaan siirtymistä pienempiin ja vähäpäästöisiin/sähköisiin moottorityyppeihin
Toimenpiteillä järviveden laatu paranee mm. lain edellyttämien jätevesijärjestelmien lisääntymisellä, sekä ojavesien mukana kulkeutuvien ravinteiden määrän vähenemisellä.
Vedenkorkeuden oikealla säännöstelyllä ja turvaamalla voidaan haitallisen alhaisia vedenkorkeuksien esiintymistä estää. Erityisesti matalien lahtien vedenlaatu paranee ja liiallinen vesikasvillisuus ja umpeen kasvaminen estyvät. Järven viihtyisyyttä lisätään mm. laatimalla suosituksia vesillä liikkumiseen ja käyttäytymiseen. Järven monimuotoisuuden suojelu turvaa toimivan luontokokonaisuuden, jossa elää monipuolinen kalasto ja linnusto.
Järvivisiota toteutamme yhteistyössä asukkaiden, mökkiläisten, maanomistajien, muiden yhdistysten ja osakaskunnan kanssa. Mökkivuokrausta harjoittavia yrityksiä kannustetaan ohjeistamaan asiakkaitaan tutustumaan järvivisioon ja tukemaan sen tavoitteita.
Työmme onnistumisen edellytykset
Merkittävät muutokset järviluonnossa tapahtuvat hyvin hitaasti. Sen vuoksi sekä suurten (esim. laskeutusallashanke) että pienempien (esim. liiallisen vesikasvuston poisto) toimenpiteiden seuraukset saattavat näkyä vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. Tämä työ vaatii kärsivällisyyttä ja sitoutumista kaikilta. Onnistumisen ratkaisee lopulta järven asukkaiden ja mökkiläisten oma aktiivisuus sukupolvesta seuraavaan. Asukkaita ja mökkiläisiä kannustetaan yhdessä toteuttamaan järvivision tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä, kuten esim. liiallisen vesikasvillisuuden poisto. Tutustu suositusten mukaiseen vesikasvien poistoon (tästä).
”Järven ja järveläisten hyvinvointi kulkee käsi kädessä”
Lähteet: Yllä olevan esityksen lähteinä on käytetty yhdistyksen aiempaa järvivisiota, HS:n vesienhoitoon liittyviä artikkeleita, EU:n vesipuitedirektiiviä ja Suomen kansallisen vesienhoidon tavoitelistausta.
