Valuma-aluepäivä Hauhon reitillä 21.9.2019

Teksti Marjut Rapp

Yhdistyksemme hallituksesta Aimo Kainiemi, Peter ja Marjut Rapp osallistuivat valuma-aluepäivään Hauhon reitillä 21.9.2019. Retkelle osallistui lisäksemme n. 30 henkilöä eri suojeluyhdistyksistä sekä Hämeen ELY-keskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen edustajat. Tilaisuus käynnistyi aamukahveilla Hahkialan Kartanossa.  Hahkialan Kartanoa on kunnostettu pieteetillä ja se tarjoaa majoitus-, kokous- ja juhlapalveluita. Itse tilan isäntä agrologi Karl Fazer kertoi maillaan olevista kolmesta kohteesta joihin tulemme päivän aikana tutustumaan.

Hahkialan Kartano

Karl ”Kalle” Fazer osti Hahkialan tilan Keskolta vuonna 2001.  Kallehan on entinen kilparatsastaja ja hevoskasvattaja. Päivätyö Fazer Leipomoiden leipomopäällikkönä on taakse jäänyttä elämää ja kartanonherruus tätäpäivää. Hahkialassa on yhteensä noin 110 hehtaaria peltoa, joista omassa viljelyksessä on noin 80 hehtaaria. Loput on vuokrattu Keskolle pidemmällä sopimuksella. Talousmetsää on noin 400 hehtaaria. Metsäalueita kehitetään luontoa kunnioittaen ja monimuotoisuutta vaalien. Tarkoituksena on, että etenkin riista viihtyisi Hahkialan metsissä.

Hahkiala tekee pitkäjänteistä työtä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja jatkuvan sekä kestävän riistanhoidon kehittämiseksi. Kesällä rantalaitumilla laiduntaa ylämaankarjaa, joita nytkin näimme retkellämme. Highlanderit huolehtivat vesistöjä suojaavien rantalaidunten huollosta luonnonmukaisella tavalla. Yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä on valumavesien jatkuva kehitystyö ympäröivien järvien vedenlaadun parantamiseksi.

Kahvittelun ja päivän alustuksen jälkeen siirryimme ensimmäiseen kohteeseen – Lintusuon kosteikolle. Lintusuon kosteikko on 13 hehtaaria ja mittasuhteiltaan yksi Etelä-Suomen suurimpia. Kosteikon rakentaminen aloitettiin syksyllä 2018 ja projekti valmistui talvella 2018-2019. Kosteikko kerää veden 800 hehtaarin valuma-alueelta. Valuma-alueesta 270 hehtaaria on peltoa, siksi kosteikko tulee vähentämään huomattavasti maatalouden vesistökuormitusta. Kosteikon perustamisen jälkeen linnut ovat lisääntyneet huomattavasti, vaikka alue oli ennestäänkin muuttolintujen levähdyspaikka. Lintusuo tarjoaa nyt entistä enemmän pesimäpaikkoja ja ruokaa.

Lintusuon kosteikko
Lintusuon kosteikolla, Marjut Rapp keltaisissa saappaissa

Lintusuon kosteikolta siirryimme Kallen ja Hankialan Kartanon riista- ja kiinteistöpäällikkö Tero Niemen johdolla Uiskonsuon altaille. Altaat sijaitsivat Uiskolan tilan välittömässä läheisyydessä. Nämäkin laskeutus altaat olivat ihan vastikään rakennettuja ja niillä halutaan estää suovesien kiintoainesten pääsy vesistöön, Kirrisen järveen, jonka rannalla Uiskolan tila sijaitsee.

Uiskonsuon allas, linnuille siemeniä tarjoilee ruoka-automaatti

Matkaa jatkettiin kartanonherran maille kolmanteen kohteeseen Kenkivuoren metsäaltaalle ja sieltä lounaalle Hauhon Kesti-Paakariin. Lounaan jälkeen tutustuimme neljänteen kohteeseen – Haapasaarensalmen vesistökunnostuskohteeseen Hauholla.   Kohteen esitteli Pro Hauhonselkä ry yhdistyksen puheenjohtaja Markku Saarinen.
Kohteessa oli ruopattu auki Haapasaareen menevän sillan uoma joulukuussa 2018. Uoma oli kasvanut umpeen, vesikasvien niitto ja juurakoiden poisto olivat aiheellisia, Ruopattu alue oli noin n. 5 m leveä ja n. 60 m pitkä. Uoman avaamisella haluttiin parantaa veden virtausta Hauhonselän ja Lakkiaselän välillä.

Markku Saarinen (kesk.) Haapasaaren sillalla, hänestä oikealla Peter Rapp
Haapasaaren sillan avattu uoma

Retken viimeisenä kohteenä tutustuimme hankkeeseen -Vuolujoen metsäallas, jonne allas on vasta tuloillaan. Hauhonselälle suurimman osan ravinteista tuo Vuolujoki. Se kuljettaa lähes 70 prosenttia järveen päätyvästä typestä ja fosforista. Tämä selviää Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemästä selvityksestä. Siitä paljastui myös, että 1990-luvun lopun jälkeen Hauhonselän veden laatu on heikentynyt äkillisesti. Tuolloin Hauhonselkä koki muutoksen, joka on todennäköisesti laukaissut järven tilan huononemisen. Tuohon aikaan tehtyjen metsä- ja suo-ojitusten vuoksi vesistöön on päässyt kerralla paljon ravinteita.

Ravinteiden pääsyä voidaan estää ja järven tila saadaan paranemaan tulevalla altaan avulla. Altaan suunnittelu on yksi Suomen Metsäkeskuksen Olli Lukanniemen hankkeista. Metsäkeskuksella tulee olemaan merkittävä rooli myös Vesijakojärven tulevissa kunnostushankkeissa yhdessä suojeluyhdistyksemme kanssa. Kiitokset mukavasta päiväretkestä Hämeen ELY-keskukselle ja HAMKin Ojat kuntoon -hankkeelle.

Lähteet: hahkiala.com, lammilla.fi, hameensanomat.fi, prohauhonselka.fi