Teksti Pekka Salonen

Historia

Humuksen kulkeutuminen järveen on lisääntynyt 1800-luvun lopulta alkaen kun mäkipeltojen lisäksi viljelykäyttöön otettiin suopeltoja, jotka ojitettiin. Lisää virtaamia ja humuksen kertymää aiheutti Seppäsuon ojitus 1930-luvulla. Ojat aukaistiin uudelleen 1962. Konekaivuuna on ojituksia lisätty 1980-luvulla Kurkisuolle ja lähialueen suometsiin. Humusta on kulkeutunut lähialueen Tervalahteen, Soukkionlahteen ja Kurenlahteen huomattavia määriä. Omat muistikuvani ulottuvat 1950-luvun lopulle, jolloin pidin katiskoita Soukkionlahden pohjukassa. Lahti on kasvanut umpeen niin, että vesijättömaata on noin 20 metrin verran. Kivi, jonka päässä katiskaani pidin, oli silloin noin 70 senttiä syvän veden ympäröimä. Nyt se sijaitsee umpeenkasvaneen vesikasvuston ja pajukon keskellä. Mutaa on kertynyt ainakin 50 senttiä paksu kerros.

Vesijako on pohjoispään lahtiensa osalta matala ja mutapohjainen. Syinä tähän ovat jääkauden muovaama pohja sekä pohjoisesta etelään virtaava ns. Alavirta, joka kuljettaa pääosan vedestä Vehkajärvestä sekä pelloita ja soilta kaivettuihin järveen laskevista ojista.

Kurenlahti oli vielä 1940-luvulla kahdesta kohtaa myös ojilla yhdistettynä Vesijako-järven ”selkävesiin”. Toinen oli Kurenlahden suopeltojen läpi Kiviseenlahteen kaivettu ja toinen Kurenniemen poikki kaivettu soutajien oikotie ”Isossasalmessa”. Jälkimmäinen (Isonsalmen uoma) on sekin kasvanut lähes umpeen ja veden vaihtuvuus on lahdessa olennaisesti vähentynyt. Lahti onkin voimakkaasti rehevöitynyt ja kasvullisuus aiheuttaa lisää rehevöitymistä. Rehevöitymistä on lisännyt ojien alueella olevien suopeltojen lietelannoitus, joka tuo ravinteita sekä mm. fosforia järveen.

Vesijaon kyläyhdistys suunnitteli jo 1990-luvulla ns. Isonsalmen ennaltamista tilaan, joka sillä oli 1930-luvulla. Silloin Skytän kartanon työväki kulki veneillä Ylhäisen niitylle salmen kautta. Tuolloin lahdelle virtasi vielä vettä Isonsalmen kautta. Idea jäi kuitenkin silloin toteuttamatta.

Historia: Pekka Salonen, Kasiniemen kyläyhdistys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Vesijako-järven suojeluyhdistyksen hallituksen jäsen.