Teksti Marjut Rapp

Yhdistyksen yhtenä tärkeänä tehtäviä on edistää sellaisia hankkeita joilla ehkäistään ravinteiden ja humuksen pääsyä vesistöön. Metsä- ja suo-ojitusten sekä peltoviljelyn seurauksena vesistöön huuhtoutuu kiintoainesta ja ravinteita, jotka huonontavat veden laatua. Ravinteiden ja humuksen kulkeutumista vesistöön voidaan huomattavasti vähentää luonnonhoitohankkeilla, kuten laskeutusaltaiden, kosteikkojen ja pohjapatojen rakentamisella.

Yhdistys on kääntynyt Hämeen ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen puoleen saadakseen neuvoja ja konkreettista apua Vesijakojärven vesistön hoitoon. Huolenaiheita ovat olleet mm. Apajaislahti jonne laskee Leipämyllynoja, madaltunut ja vesikasvien valtaama Kurenlahti ja sen laskeutusaltaiden kunnostaminen, Naukoja joka laskee Pihkalahteen ekä Sepänniemen kupeeseen laskeva oja.

Tässä osiossa pyrimme kertomaan kunnostushankkeistamme ja niiden etenemisestä. Ensimmäisenä Kurenlahden ennallistamisprojekti, johon kuului Isonsalmen umpeenkasvaneen uoman aukiruoppaus ja vesikasvien niitto useampana kesänä sekä kahden laskeutusaltaan kunnostus.

Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitohanketilaisuus pidettiin 8.6.2019 (kutsuun linkki) Tilaisuudessa Olli Lukanniemi esitteli metsäkeskusta ja sen toimintaa. Esityksessään (kts. tästä) Olli näytti miten hän käyttää valuma-aluemittausta työssään. Vesienhoitohankkeessa valuma-alueen pitää olla yli 500 ha ja puolet metsämaata. Tilaisuudessa mitattiin mm. seuraavia valuma-alueita: Naukojan 645 ha, Leipämyllynoja 1033 ha.

Metsäkeskuksen työ on ennakoivaa vesiensuojelua. Laskeutusaltaat tulee rakentaa ennen metsähakkuita. Vesijako-järven tila on vielä hyvä. Vesistöjen kuormat ovat suuremmat kuin mitä luullaan. Kun pintamaata käsitellään, eroosiota syntyy ja ravinteet lähtevät liikkeelle. Erityisesti suometsien ”musta multa” lähtee liikkeelle, ja tämä kiintoaines on mahdollista saada kiinni laskeutusaltaalla ennen kuin se päätyy järveen.

Laskeutusaltaiden, pintavalutuskenttien, pohjapatojen sekä kosteikkojen rakentaminen ja soiden ennallistaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Hankkeisiin myönnetään kuitenkin 100% valtion tuki.

Laskeutusaltaat on tyhjennettävä imuruoppauksella 5-15 vuoden välein riippuen olosuhteista. Metsäkeskus suosittelee, että suojeluyhdistys ovat mukana organisoimassa laskeutusaltaiden tyhjennyksiä. Tähän voi hakea lisärahoitusta ELY-keskukselta ja Vesijaon osakaskunnalta.

Tilaisuudessa oli mukana myös Ollin kollega Janne Varjola, joka tulee yhdessä Ollin kanssa suunnittelemaan Vesijaon luonnonhoitohanketta. Tilaisuus sai innostuneen vastaanoton ja jopa seitsemän maanomistajaa ilmoitti kiinnostuksensa laskeutusaltaan tms. rakentamiseen omille mailleen. Metsäkeskus tekee pari maastokäyntiä Vesijaolle marraskuun alussa 2019. Loput katselmukset menevät vuodelle 2020. Suunnittelutyö tehdään vuonna 2020 ja varsinaiset käytännön työt alkavat vuonna 2021.

Padasjoen Sanomat oli myös tilaisuudessa paikalla. Jaana Tannerin tekemän lehtijutun voi lukea tästä.