Teksti Kimmo Rahkamo

Vuodet eivät todellakaan ole veljiä keskenään. Vuoden 2024 talvi oli poikkeuksellisen runsasluminen ja talvi jatkui pitkälle huhtikuuhun. Lumet sulivat äkkiä ja aiheuttivat runsaan virtaaman järveen. Vesi nousi lähes ennätyskorkealle.

Runsas virtaama lyhyessä ajassa on järven veden kirkkaudelle haitaksi, koska virtaaman mukana tulee kiintoaineita. Kun virtaama on suurta, laskeutusaltaat eivät toimi halutulla tavalla, koska veden viipymäaika niissä on aivan liian lyhyt. Oman havaintoni perusteella jotkut laskeutusaltaat tulvivat yli äyräittensä lyhyen lumen sulamispiikin aikana.

Kesä oli melko kuiva ja aiheutti sen, että kesän lopuksi vedenpinta oli melko alhaisella tasolla. Huhti-toukokuun vaihteen vedenpinnan huippukorkeuden ja syyskuun alun alimman korkeuden ero oli yli puoli metriä.

On huomattava, että Vesijaon veden pinnankorkeutta ei säädellä. Ainoa ihmisen aiheuttama säätely johtuu Vehkajärven pinnan säätelystä Kasiniemen padon avulla.

Miten tämän sitten pitäisi olla?
Järven käyttäjien kannalta olisi toivottavaa, että vedenpinta pysyisi melko lailla samalla tasolla. Laiturit eivät lähtisi keväällä vesien mukana eivätkä olisi loppukesästä kuivilla. Veneen voisi vetää rantaan aina samaan paikkaan. Järven lukuisat pinnan alla olevat kivet olisivat aina samalla syvyydellä.

Toisaalta kuitenkin vedenpinnan vaihtelu on osa normaalia luonnonkiertoa. Mielestäni meidän järven käyttäjien on sopeuduttava tähän, vaikka vesi ulottuisi vain hädin tuskin polviin loppukesästä, kun se kevään ensi uinnissa ulottui yli vyötärön.

Oma ennusteeni on, että tämän kevään vedenkorkeus jää selkeästi alle viime kevään tason. En myöskään usko, että samanlaista lyhytaikaista virtauspiikkiä tulee, minkä vuoksi veden pitäisi säilyä kirkkaana alkukesästä. Mutta kuten niin monet muutkin ennusteet, tämäkin voi osoittautua virheelliseksi.

VEHKAJÄRVELLE SUOJELUYHDISTYS
Vehkajärvelle ollaan perustamassa samanlaista järven suojeluyhdistystä kuin oma yhdistyksemme on. Tämä on hyvä uutinen ja olemme tarjonneet Vehkajärven yhdistyksen puuhahenkilöille apua tarvittaessa.

Vehkajärven vedenlaatu on hyvä. Järvi on sekä pinta-alaltaan että vesimäärältään hieman Vesijakoa suurempi. On hienoa, että järven suojeluun panostetaan ilman, että käsillä on varsinainen ongelma.

Vehkajärven veden hyvä laatu on tietysti Vesijaon veden laadun kannalta oleellista, koska Vehkajärvi laskee Vesijakoon.

Odotamme innolla yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa uuden suojeluyhdistyksen kanssa.

PRO SUOMENJOKI -HANKE
Omalla yhdistyksellämme on ollut hyvä yhteistyö Kuohijärvi-Nerosjärvi -suojeluyhdistyksen kanssa. Osin Vesijaolla toteutetun laskeutusallashankkeen innoittamana he ovat toteuttamassa omaa vastaavaa hankettaan nimeltään Pro Suomenjoki. Tavoitteena on vähentää Musta Parlammiin suoalueiden ojitusten aiheuttamaa ravinnekuormaa, joka kulkeutuu uittoa varten perattua Suomenjokea pitkin Nerosjärveen.

Välittömänä tavoitteena on saada Musta Parlammin alueen maanomistajat mukaan hankkeeseen.

Hankkeella ei ole vaikutusta Vesijaon vedenlaatuun, mutta on hienoa, että samankaltaisia hankkeita edistetään lähialueilla.

ARRAKOSKEN KALAPORTAAT
Arrakoskelle rakennettiin muutama vuosi sitten kalaportaat, joiden piti mahdollistaa vaelluskalojen nousu Päijänteestä Vesijakoon. Arrakoskella on vesivoimala, jonka kautta suurin osa vedestä ohjataan. Voimalan ohi virtaavaan uomaan vanhan meijerin kohdalle on rakennettu padon ohittavat portaat.

Syystä tai toisesta portaat eivät ole toimineet halutulla tavalla. Kävin hiljattain paikan päällä katsomassa portaita enkä näkemäni perusteella osaa sanoa, miksi portaat eivät toimi. Maaliskuun puolessa välissä virtaama portaiden läpi oli melko runsas, vaikka arvioni mukaan vain kolmasosa koko virtaamasta ohjattiin kalaportaiden kautta. Saattaa hyvinkin olla, että virtaama on ajoittain liian vähäistä.

VAINOTUT VILLIELÄIMET
Suomessa on pitkät perinteet villieläinten metsästyksestä lähes tai kokonaan sukupuuttoon. Osin tämä on johtunut metsästyksestä tarpeeseen, mutta osin johtunut vihasta petoeläimiä kohtaan. Julkisuudessa oli hiljattain keskustelua ilvesten metsästyksestä, joka johtikin kaatolupien vähentymiseen. Hyvä niin. Ennen viime vuotta en ollut nähnyt ilvestä luonnossa, mutta viime vuonna näin ilveksen kolme kertaa Vesijaon lähimaastoissa, tosin kaksi kertaa auton ikkunasta. Hieno eläin ja upea ilmestys.

Vesijaolla pesii myös majavia. Olen havainnut majavia parissakin paikassa ja sen lisäksi majavien nakertamia puita. Sympaattinen eläin, mutta tekee kyllä kovaäänisellä hännän läpsäytyksellä selväksi, milloin ihmistä ei reviirillä tarvita.

KIISTANALAINEN TUULIVOIMA
Vesijaon lähialueelle on suunniteltu tuulivoimaloita. Suunnitelmat ovat herättäneet suuria tunteita puolesta ja vastaan. Kuten tyypillistä, hankkeen vastustajat liioittelevat hankkeen haittoja samalla kun hankkeen kannattajat suurentelevat hankkeen hyötyjä. Olemme yhdistyksenä päättäneet pidättäytyä ottamasta kantaa suuntaan tai toiseen, koska hanke ei suoraan vaikuta Vesijaon järviluontoon. Tällä hetkellä tuulivoiman lisärakentaminen etenee aiempaa hitaammin jo rakennetun ylikapasiteetin vuoksi enkä usko suunniteltujen voimaloiden toteutuvan kovin pikaisesti missään tapauksessa.

Tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi voimalinjoja on vahvistettava. Vesijaon lähialueella kulkeva valtakunnallinen voimalinja tullaan uusimaan korkeammalle jännitteelle. Käytännössä tämä tarkoittaa korkeampia voimalinjan rakenteita ja leveämpää hakattua aluetta. Vaikka tälläkin hankkeella on vaikutuksia Vesijaon lähialueelle, yhdistyksemme ei tähän ota kantaa.

KESÄ TULOSSA – JÄRVI HERÄÄ ELOON
Kesä on jo aivan ovella. Muuttolinnut tekevät jo tuloaan. Pari aikaista joutsenta ihmetteli vielä jäässä olevaa järveä. Samalla, kun luonto on heräämässä talviunestaan, järven rannoilla vilske lisääntyy. Mökkejä laitetaan kesäkuntoon, veneitä lasketaan vesille ja talven mahdollisia vaurioita korjataan.

Järven suojelun ei pidä olla tiukkapipoista kaiken kieltämistä. Järvellä on tärkeä merkitys meidän kaikkien virkistyskäytössä. Ihmisten liikkumista ja järven käyttöä ei pidä kieltää tai rajoittaa. Mutta pidetään mielessä järkevät tavat toimia, jotta haitat järviluonnolle pysyisivät mahdollisimman vähäisinä.

Hyvää kesän odotusta kaikille.

Vesijako-järven suojeluyhdistys ry
Kimmo Rahkamo, puheenjohtaja
040 749 3069, kimmo(at)rahkamo.fi