Teksti Kimmo Rahkamo

Vaikka tätä kirjoittaessa pakkanen paukkuu ja talvi on parhaimmillaan, monen mielissä on jo tuleva kesä ja järvemme paras käyttökausi. Toki järveä käytetään talvellakin. Kalamiesten kausi näyttää olevan ympärivuotinen aivan kelirikkokautta lukuunottamatta. Hiihtäjien ja muiden kulkijoiden määrä lisääntyy päivien pidentyessä. Mutta kesän tullessa järvi ja sen rannat heräävät toden teolla eloon.

Yhdistyksemme tarkoituksena on säilyttää järvi mahdollisimman luonnontilaisena ja siirtää se tuleville sukupolville heidän virkistyskäyttöänsä varten yhtä hyvänä kuin se nykyisin on. Järven rantojen asutuksen lisääntyminen kasvattaa haastetta, mutta oikeilla toimenpiteillä järven kuormitus ei lisäänny.

LUONNONHOITOHANKE
Yhdistyksemme historian suurin hanke on hiljattain päättynyt laskeutusaltaiden rakentaminen. Hankkeesta on sivuillamme erillinen yhteenveto.

Laskeutusaltaiden päätarkoituksena on vähentää järveen tulevaa humus-ja ravinnekuormaa ja näin estää järven tummumista ja rehevöitymistä. Vaikka Vesijako on puhdasvetinen järvi, etenkin sen lahtien pohjiin on vuosikymmenten aikana kerääntynyt pääosin suo- ja metsäojista tullutta humuspitoista lietettä. Laskeutusaltaat toimivat eräänlaisena suodattimena. Ennen metsien ojitusta kosteat ja soiset alueet suodattivat ravinteet itsestään. Ojien vuoksi humus ja ravinteet ovat päässeet valumaan järveen.

Laskeutusaltaiden humuksen ja ravinteiden poiston lisäksi oikein rakennetut laskuojat parantavat myös veden happipitoisuutta. Suomen metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiantuntija Olli Lukanniemi esitti loppukatselmustilaisuudessa, miten esimerkiksi laskeutusaltaista laskeviin ojiin oikein asetetut kivet parantavat veden ilmastusta ja näin järven happipitoisuutta.

Laskeutusaltaan perusidea on hyvin yksinkertainen. Altaissa veden virtausnopeus hidastuu, minkä vuoksi veden mukana tuleva kiinteä humus ja liete ehtivät vajota altaan pohjaan. Useisiin altaisiin on rakennettu ns. pohjapatoja, mikä tarkoittaa sitä, että altaasta pois virtaava vesi lähtee altaan pinnasta. Jotta kiintoaines ja sen mukana kulkeutuvat ravinteet ehtivät vajota altaan pohjalle, Lukanniemen mukaan veden viipymäaika altaassa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia.

Me järven käyttäjät havaitsemme helpoiten järvessä rusehtavan värin. Tämä väri on liuennutta humusta. Se on peräisin soilta ja avohakkuiden muokatusta maaperästä eivätkä laskeutusaltaat tule väriä poistamaan.

Hankkeen loppukatselmus pidettiin 3.11.2022. Katselmuksessa oli mukana Metsäkeskuksen edustajia, urakoitsijoita, maanomistajia sekä yhdistyksemme edustajia. Katselmuksessa kiinnitti erityistä huomiota maanomistajien sitoutuminen sekä urakoitsijoiden osaaminen. Selvää on, että kaivuuhankkeita ei voi viimeistä piirtoa myöten suunnitella kirjoituspöydän ääressä. Urakoitsijat toteuttivat hankkeen maaston rajoitteet huomioon ottaen. Metsäkeskuksen asiantuntijat antoivat arvokkaita ohjeita altaiden huoltoon ja kunnossapitoon liittyen.

Vaikka altaiden kaivuu on toteutettu hyvällä ammattitaidolla, on niiden ympäristö kaivuiden jäljiltä paikoin rujon näköinen. Odotettavissa on, että luonto peittää kaivutöiden jäljet parin seuraavan vuoden aikana.

Altaiden huolto ja kunnossapito jää yhdistyksemme vastuulle. Selvää on, että yhdistyksemme ei vakavaraisuudestaan huolimatta kykene toteuttamaan kovin suurimittakaavaisia huoltotoimenpiteitä ilman ulkopuolista rahoitusta. Huollon ja kunnossapidon suunnittelu sekä siihen liittyvän rahoituksen järjestäminen on yhdistyksemme tulevaisuuden eräs tärkeimmistä tehtävistä.

Toimivatko altaat ja mikä on niiden vaikutus järven vedenlaatuun? Sitä emme tiedä vielä. Altaiden toimivuudesta on esitetty asiantuntijapiireissäkin eri mielipiteitä. Arkijärjen mukaan altaiden pitäisi vähentää järveen tulevaa kiintoainesta. Varmuudella voimme todeta vain, että mitään nopeaa muutosta ei ole luvassa. Järven vedenlaadun muutokset tapahtuvat vuosikymmenten aikana. Olisi tietysti hyödyllistä, jos saisimme jonkin tutkimusorganisaation seuraamaan järven veden tilaa. Muussa tapauksessa havainnointi jää meidän järven käyttäjien vastuulle. Ehkäpä vuosien kuluttua, hankkeen jo unohduttua muistelemme, että tällaista erinomaista järvemme vesi on aina ollut.

JÄRVIVISIO
Yhdistyksemme ”peruskirja” on järvivisio. Edellinen järvivisio on muutaman vuoden ikäinen. Vaikka siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, olemme päättäneet päivittää vision vastaamaan tämän hetken olosuhteita ja tavoitteita. Mitään radikaalia ei ole luvassa, mutta vision on joka tapauksessa oltava elävä kunkin ajanhetken tavoitteet huomioonottava dokumentti.

KESÄRETKI
Yhdistys järjestää perinteisen kesäretken. Sen ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. Tämän vuoden kesäretken kohteeksi on kaavailtu jotain edellä kuvattua laskeutusallasta. Jonkin verran pohdintaa pitää tehdä, koska monet altaista ovat joko hankalasti saavutettavissa tai yksityisillä mailla. Hyötynä tietysti on se, että saisimme käytännön tasolla nähdä kuinka altaat toimivat käytännössä.

VESIKASVIEN NIITTOTALKOOT
Yhdistyksemme järjestää tulevanakin kesänä vesikasvien niittotalkoita ja lainaa välineitä niittoa varten. Vesikasvit ovat tietysti osa järviluontoa, mutta varsinkin järven lahdissa niiden runsas kasvusto on seurausta ravinteiden lisääntymisestä. Kasveja niittäessä muistakaa huolehtia niittäjien turvallisuudesta. Hyvä tarkoitus ei tietenkään saa johtaa kenenkään loukkaantumiseen.

KARIMERKIT
Järvemme ja sen rannat ovat kovin kivisiä. Monet kivet ovat salakavalasti aivan veden pinnan tuntumassa ja vaikeasti havaittavissa. Lähempi tarkastelu kertoo, että monessa kivessä on maalijälkiä veneen pohjista tai moottoreista.

Jäiden lähdettyä tarkoituksena on viedä karimerkit paikoilleen varoittamaan vedenalaisista kivistä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kaikki karit ole merkittyjä, joten varovaisuutta kannattaa joka tapauksessa harjoittaa.

PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN
Järven suojelun keskiössä on ihmisten aiheuttamien päästöjen pienentäminen. Nämä päästöt voidaan luokitella kolmeen ryhmään: maa- ja metsätalouden päästöt, kiinteistöjen jätevedet sekä vesillä liikkumisen päästöt. Teollisuutta järven valuma-alueella ei ole, joten teollisuuden jäteveden päästöt eivät aiheuta järvellemme ongelmia.

Maataloutta järvemme valuma-alueella ei ole kovin paljon, joten sen päästöt eivät ole merkittäviä. Metsätalouden suurin kuormitus tulee valumavesien johdosta, johon edellä kuvattu laskeutusallashanke tuo toivottavasti parannuksen.

Uusi jätevesilaki on ollut voimassa jo useamman vuoden. Siinä edellytetään jätevesien käsittelyä 100 metrin päässä vesistöistä ja pohjavesialueilla. Käytännössä siis kaikki rantakiinteistöt ovat tämän säädöksen piirissä. Nyt on hyvä hetki varmistaa, että oman kiinteistön jätevesiasiat ovat lain edellyttämällä tasolla. Yhdistyksemme auttaa oikeiden ratkaisujen valinnassa.

Vesillä liikkumiseen voi tietysti käyttää lihas- tai konevoimaa. Soutamalla tai meloen järviluontoa voi tarkkailla aivan eri tavalla kuin moottoriveneestä. Samalla saa liikuntaa upeassa ympäristössä. Selvää toki on, että moneen tarpeeseen konevoimalla liikkuminen on ainoa järkevä vaihtoehto. Jos sinulla on vielä käytössäsi kaksitahtimoottori, harkitse kannattaisiko siirtyä vähemmän saastuttavaan ja hiljaisempaan nelitahtimoottoriin tai kenties sähkömoottoriin.

YHTEISTYÖ KYLÄYHDISTYSTEN JA HOITOKUNNAN KANSSA
Yhdistyksemme jatkaa yhteistyötä kyläyhdistysten ja hoitokunnan kanssa. Lisäksi olemme yhteydessä Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistyksen kanssa. Samalla asialla ollaan ja kokemuksia on hyvä vaihtaa.

 HAVAINNOT JÄRVILUONNOSTA
Järvemme luonnossa tapahtuu ja havaintoja järviluonnosta ja sen eliöstöstä on mielenkiintoista kuulla. Näitkö jonkin ennen näkemättömän linnun? Onko joku lintulaji jäänyt tulematta tai kanta vähentynyt? Tai muun eläimen? Saitko kuvan? Onko rannassasi minkki tai muu haitallinen vieraslaji? Arrakoskelle on rakennettu kalaportaat. Ovatko vaelluskalat löytäneet reitin Vesijakoon? Onko järvessä sinilevää? Jaa näkemääsi tai kokemaasi yhdistyksen facebook -sivuilla.